Sähköpostimarkkinointi tehokas, mutta taitoa vaativa laji

Artikkelisarja digitaalisesta markkinoinnista 5/7

Sähköposti itsessään on internetin ehdoton avaintekijä. Sähköposti on edelleen vertaansa vailla oleva kommunikaation muoto, mutta myös lähes internetin käytön edellytys. Sähköpostiosoite tarvitaan lähes kaikkiin kirjautumista vaativien palveluiden käyttämiseen. Sähköpostimarkkinointi puolestaan on yksi digitaalisen markkinoinnin eniten käytetty ja myös ehkä perinteisin muoto.

Sähköpostimarkkinointi on tehokas markkinoinnin ja viestinnän kanava, mutta sen käyttäminen vaatii ammattitaitoa. Sähköpostimarkkinoinnilla on mahdollista saavuttaa suuriakin asiakasmääriä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Erilaisten analyysityökalujen avulla sähköpostimarkkinointia voidaan myös seurata ja mitata tarkasti. Tarjolla on lukuisia eri alustoja, joilla voi helposti rakentaa visuaalisen markkinointikirjeen. Tarjolla on sekä ilmaisia että maksullisia alustoja.

Sähköpostimarkkinointi ei saisi olla roskapostin lähettämistä. Mainoskampanjoiden lisäksi uutiskirjeessä voidaan potentiaalisille asiakkaille välittää kohdeyrityksen uutisia ja muuta viestintää. Uutiskirjeiden avulla ylläpidetään jo olemassa olevia asiakassuhteita. Käytännössä sähköpostia voidaan pitää työkaluna, jonka avulla asiakasta lähestytään joko ostoprosessin käynnistämiseksi, ylläpitämiseksi tai syventämiseksi.

Adoben teettämän laajan tutkimuksen mukaan sähköpostimarkkinointi toimii parhaiten vanhojen asiakkaiden kohdalla niin, että he ostavat palveluja tai tuotteita myös uudelleen. Tutkimuksessa todettiin myös, että vaikka digitaaliset markkinointikanavat ovat lisääntyneet, siitä huolimatta sähköpostimarkkinointi oli kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2015 jopa 10 prosenttia. Yritysten tulisi priorisoida digitaalinen markkinointi ensisijaisesti vanhoille asiakkaille, koska tutkimuksen mukaan he ostavat jopa kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut digitaalisella mainonnalla tavoitetut potentiaaliset asiakkaat. Tulokset perustuivat yli 1,3 miljardiin anonyymisti kerättyyn verkkosivukäyntiin yli 10 000 verkkosivulla kahden ja puolen vuoden ajalta.

Adoben toinen tutkimus paljastaa, että nuoret aikuiset lukevat sähköpostejaan yli seitsemän tunnin ajan työviikon aikana. Puolet tutkimukseen osallistuneista tarkastivat sähköpostinsa heti herättyään. Tämä tiedon pohjalta on erittäin loogista, että sähköpostiin tullut viesti saavuttaa vastaanottajan tehokkaasti. Tutkimuksessa myös todettiin, että roskapostiviestit ohitetaan, eikä niitä lueta. Sähköpostiviestin sisällön tulee olla kiinnostava sekä oikein kohdennettua.

Sähköpostimarkkinoinnin keskeinen tekijä on saada /hankkia lukijoista uutiskirjeen tilaajia. Mikäli kiinnostunut asiakas päättää tilata uutiskirjeen, hän myös usein avaa sähköpostiin tulleen viestin.

Sähköpostimarkkinoinnin haasteena onkin mielenkiintoisen sähköpostin lähettäminen, niin ettei sitä tulkita roskapostiksi. Sähköpostimarkkinoinnin suunnittelussa tulee ottaa huomioon tarkka kohderyhmä, otsikointi, viestin selkeys, viestin oikea-aikainen lähettäminen sekä se, mitä lukijan toivotaan tekevän luettuaan viestin eli niin sanottu ”call to action” -toimenpide.

Sähköpostimarkkinoinnissa ja kaikissa muissakin henkilötietoja sisältävissä rekistereissä tulee muistaa EU:n tietosuoja-asetus, jonka siirtymäaika päättyy 25.5.2018. Sähköpostilistalla olevien henkilöiden on tullut selkeästi antaa lupa mainosmateriaalin lähettämiseen. Tietosuoja-asetuksen rikkomisesta voidaan määrätä yritykselle huomattavia sanktioita. Lue tästä lisää tietosuoja-asetuksesta.

 

Aiheesta lisää:

Adobe Campaign survey. Millennial consumer

Adobe Digital Index. 2015. Report on the performance of digital marketing channels.

 

Blogimarkkinoinnin avulla lisää luottamusta ja näkyvyyttä

Artikkelisarja digitaalisesta markkinoinnista 3/7

Blogien hyötyä digitaalisessa markkinoinnissa on tutkittu paljon, ja blogimarkkinoinnin tehokkuudesta on kirjoitettu monia julkaisuja. Esimerkkisi Morimoto ja Trimble toteavat, että blogimarkkinoinnin avulla on mahdollista saavuttaa kuluttajien tai blogin lukijoiden luottamus perinteistä markkinointia tehokkaammin. Blogimarkkinoinnin suurin haaste on kuitenkin siinä, että sen suoraa tehokkuutta ei voida mitata yhtä hyvin kuin muuta digitaalista markkinointia.

Blogin avulla verkkosivustolle julkaistaan säännöllisesti uutta informaatiota. Blogia voidaan käyttää myös tiedotuskanavana ja linkkinä yrityksen verkkosivuille. Blogiartikkeleiden avulla yritys brändää osaamistaan ja tuo sen näkyviin. Blogitekstejä voidaan jakaa sosiaalisessa mediassa ja näin saada lisää liikennettä yrityksen verkkosivuille. Se, miten usein blogipäivitys tulisi tehdä, jakaa asiantuntijat. Absoluuttista vastausta tuskin on tarjolla, mutta rajanveto tulee löytää yrityksen digitaalisen markkinoinnin strategiasta ja siitä, mitä blogin pitämisellä ensisijaisesti tavoitellaan.

Digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta blogien luottamuksen rakentamisen lisäksi toinen tärkeä hyöty on näkyvyyden lisääntyminen hakukoneissa. Googlen hakukone arvostaa muuttuvat ja uudistuvat sivut korkeammalle hakutuloksissa kuin muuttumattomat sivut. Sivun löydettävyyteen vaikuttavat monet tekijät. Myös se, mitä enemmän linkkejä sivustolle johtaa, sitä merkittävämmäksi hakukone sen tulkitsee. Blogin avulla on siis mahdollista kasvattaa sivuston orgaanista näkyvyyttä hakukoneissa.

Yritysblogien kohdalla tilanne on kuitenkin haastava. Digitaalisessa maailmassa näyttää siltä, että henkilöt kiinnostavat huomattavasti yrityksiä enemmän. Kurvinen ym. toteavat kirjassa Henkilöbrändi, että henkilöitä seurataan eri sosiaalisen median alustoilla lähes kuusi kertaa enemmän kuin näiden henkilöiden yrityksiä. Esimerkiksi Trainers’ Housella on noin 1600 sosiaalisen median seuraajaa, kun taas sen perustajalla Jari Sarasvuolla satakertaisesti enemmän. Kurvinen ym. ovat havainneet, että voittajia ovat ne yritykset, jotka onnistuvat tekemään toiminnastaan ja markkinoinnistaan kasvollista. Hyvinä esimerkkeinä he pitivät muun muassa Steve Jobbsia, joka antoi Applelle kasvot ja Richard Bransonia, joka liitetään vahvasti Virgin brändiin.

 

Aiheesta lisää:

Digitaalinen markkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa, Jorma Kananen

Henkilöbrändi, Jarkko Kurvinen, Tom Laine, Ville Tolvanen

Consumers’ use of blogs as product information sources: from need-for-cognition perspective. Morimoto, M. & Trimble, C.

http://www.mmaglobal.org/publications/MMJ/MMJ-Issues/2012-Fall/MMJ-2012-Fall-Vol22-Issue2-Morimoto-Trimble-pp45-60.pdf