Markkinoinnin kompastuskiviä

Osallistuin LUT- yliopiston järjestämään Analyze this! – analytiikan ja arvonluonnin strategiaseminaariin Lahdessa. Seminaari oli täynnä oivaltavia pointteja ja pohdittua sisältöä analytiikasta ja datatieteestä.

Tässä muutama erityisesti mieleeni jäänyt takeaway-pointti apulaisprofessori Joel Meron esityksestä:

  • Mero totesi, että datakeskeinen markkinointi keskittyy helposti vain sellaisen datan keräämiseen, jonka saaminen on helppoa. Tästä johtuen analytiikka voi antaa virheellisiä tuloksia, koska laadullisen datan keräämiseen ei ole useinkaan olemassa helppoa tapaa. Pelkästään määrällisen datan pohjalta tehdyt päätökset saattavat johdattaa yritystä lyhytnäköiseen toimintaan ja sitä kautta jopa vaarantaa yrityksen tulevaisuuden.

  • Mero toi myös esiin, että markkinointijohtajien vastuulla yrityksissä on usein vain markkinointiviestintä. Tämä on haasteellista, koska markkinointijohtajan/markkinoinnin tulisi olla yrityksen paras markkina-asiantuntija ja tätä kautta vastata osaltaan myös yrityksen kasvustrategiasta. Toisin sanoen, markkinoinnin roolia tulisi yrityksissä pohtia paljon tarkemmin

Neljä kirjavinkkiä verkkonäkyvyyden kehittämiseksi

Haluatko parantaa yrityksesi verkkonäkyvyyttä?  Tai kehittää omaa henkilöbrändiäsi verkossa? Tai oppia  vain uutta digitaalisesta markkinoinnista? Kokosin tähän blogitekstiin neljä uudehkoa kirjavinkkiä, joista voit löytää hyödyllisiä ohjeita verkkonäkyvyyden kehittämiseen. Kirjat ovat asiapitoisia, mutta samanaikaisesti viihdyttäviä ja innostavia. Pituudeltaan kirjat ovat hyvin kohtuullisia, vain 138 – 245 sivuisia, joten kirjan ehtii lukea vaikkapa nyt joululomalla.

Henkilöbrädi – Asiantuntijasta vaikuttajaksi (Kurvinen, Laine, Tolvanen)

Alma Talentin kustantama Henkilöbrändi avaa lukijalleen selkeäsanaisesti esimerkkien avulla sen, mitä hyötyä oman henkilöbrändin näkyviin tuomisesta on. Kirjoittajien mukaan jokaisella meillä on jo olemassa oma henkilöbrädimme, mutta se saattaa olla vielä varsin tuntematon. Meidän jokaisen kuitenkin on mahdollista kasvattaa ja kehittää henkilöbrändiämme olemalla aktiivisesti vuorovaikutuksessa verkostojemme kanssa. Tavoitteen tulisi olla oman alan mielipidejohtajuus. Kirjoittajat näkevät henkilöbrändin rakentamisen tärkeänä osana digitaalisen ajan urasuunnittelua. Esimerkiksi eteneminen uralla tai yt-neuvottelujen välttäminen saattavat olla konkreettisia hyötyjä vahvan henkilöbrändin omaavalle työntekijälle. Samaan aikaan myös yritykset hyötyvät työntekijöistä, joilla on olemassa vahva henkilöbrändi. Käytännössä henkilöbrändin rakentaminen on sisältömarkkinointia omasta osaamisesta ja persoonasta. Kirja esittelee kanavia, joissa omaa osaamistaan voi tuoda esiin ja antaa käytännön vinkkejä verkkonäkyvyyden parantamiseksi.

Paras pointti: Muista, että verkossa henkilö on lähes aina yritystä kiinnostavampi. Vertaa esim: Sarasvuo vs. Trainer House, F-Secure vs. Mikko Hyppönen.

 

 Social Selling (Laura Pääkkönen)

Kirja opastaa lukijansa Social Sellingin saloihin, eli siihen, miten myyntiä tehdään hyödyntämällä digitaalisia työkaluja ja sosiaalisia suhteista. Social Sellingissä ei ole kyse pelkästään sosiaalisen median aktiivikäytöstä, vaikka nimensä mukaisesti sosiaalinen media näytteleekin siinä merkittävää roolia. Sosiaalisella myynnillä pyritään vastaamaan kuluttajien ja palveluiden ostajien muuttuneeseen ostokäyttäytymiseen. Nykyäänhän palvelua hankittaessa tietoa haetaan lähes aina ensisijaisesti verkosta. Kirja on erittäin asiapitoinen ja huolella kirjoitettu. Ajattelen, että Social Selling sopii hyvin luettavaksi syventävänä teoksena Henkilöbrändi kirjan jälkeen. Pääkkösen teos sukeltaa aiheeseen astetta syvällisemmin. Kirjasta hyötyvät erityisesti B2B-myyjät. Pääkkösen kirjasta löytyy myös paljon mielenkiintoisia vinkkejä Linkedinin ja Twitterin tehokkaaseen käyttöön.

Paras pointti : Itselle jäi mieleen erityisesti LinkedInin tehokäyttövinkit.

 7 Day Startup (Dan Norris)

Dan Norris on australialainen sarjayrittäjä, puhuja ja tietokirjailija. Tässä kirjassa Norris kertoo käytännönläheisesti miten uuden liiketoiminnan voi aloittaa nopealla aikataululla, jopa seitsemässä päivässä. Kirjan pääpaino on digitaalisten työkalujen tehokkaassa hyödyntämisessä. Kirjan nimi perustuu Norrisin omaan kokemukseen. Norris oli ajautumassa edellisen liiketoimintansa kanssa konkurssiin, mutta onnistui lopulta rakentamaan uuden toimivan ja skaalautuvan verkkoliiketoiminnan ”seitsemässä päivässä”. (Toki Norrisilla oli tukena vuosien kokemus ja valmiit verkostot.) Kirjassa Norris jakaa vinkkinsä mm. hyvän liikeidean luomiseen, kuinka testata tuotetta/palvelua nopeasti, miten löytää sopiva nimi yritykselle, kuinka rakentaa verkkosivut nopeasti ja kuinka markkinoida uutta palvelua. Kirjoittajan oma kokemus välittyy aidosti lukijalle. Kirjasta löytyy monia vinkkejä verkkonäkyvyyden ja markkinoinnin lisäämiseen pienellä budjetilla.

Paras pointti: Älä yritä ratkaista ennakkoon sellaisia ongelmia, joita ei vielä ole olemassa.

Plan your Website (Steve Woody)

Miten rakennettaan hyvä verkkosivusto? Tässä kirjassa englantilainen verkkosivuosaaja Steve Woody käy läpi helposti ymmärrettävässä muodossa, jopa lähes nerokkaan yksinkertaisesti sitä, mitä verkkosivujen suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon. Kirja lähtee liikkeelle liiketoimintasuunnitelman luomisesta ja asiakkaan matkasta, ja minkä takia myös nämä on tärkeää ottaa huomioon verkkosivujen toteutuksessa. Kirja käy laajasti läpi verkkosivujen teknistä puolta, testauksen merkitystä, analyysityökaluja ja niiden tärkeyttä, A/B-testausta, sivujen sisältöä ja hakukonenäkyvyyttä sekä verkkosivun ulkoasua. Sivuja kirjassa on vain 136, joten suuri määrä tietoa on pakattu erittäin tiiviiseen pakettiin. Kirja on hyvä lukupaketti pienyrittäjälle, joka ylläpitää omaa sivustoaan, tai liiketoimintajohtajalle, joka on toteuttamassa verkkosivuprojektia ulkopuolisen toimijan kanssa. Vahva suositus tälle kirjalle!

Paras pointti: Verkkosivuja tulee kehittää jatkuvasti, myös varsinaisen verkkosivuprojektin päätyttyäkin. Vain testauksen kautta saatujen tulosten pohjalta, voidaan aidosti tietää, mikä toimii ja mikä ei.

Visualisoi tietoa Googlen Data Studiolla

Digitaalinen analytiikka parantaa markkinoinnin mitattavuutta merkittävästi,
mutta sen tuoma hyöty on riippuvainen organisaation kyvystä muuntaa analytiikkadata
ymmärrykseksi. Usein kerättyä analytiikkadata tulee välittää myös ”ei niin teknisille henkilöille”. Avain on, että vain ymmärretyn tiedon kautta voidaan tehdä parempia päätöksiä.

Google on kehittänyt näppärän dashboard-ohjelman, joka visualisoi usein hankalasti ymmärrettävää analytiikkadataa helposti luettavaan muotoon. Data Studion avulla rakennetaan visuaalinen raportti, johon kerätään erilaisten liittimien avulla analytiikkadataa eri palveluista.  Kerran luotu raporttipohja päivittyy automaattisesti. Tämän avulla yritykselle merkittävän tiedon raportointi nopeutuu manuaaliseen tapaan verraten huomattavasti.

Mitä tietoa Data Studioon sitten voi tuoda? Data Studio tukee luonnollisesti Googlen omia työkaluja kuten Google Adwordsia, Google Sheetsia ja Tag Manageria ym. Yhteistyökumppaneiden kehittämien liittimien avulla raporttiin on mahdollista tuoda tietoa myös muista palveluista, jopa Facebookista, Twitteristä, LinkedInistä ym. On hyvä huomioida, että kaikki yhteistyökumppaneiden tarjoamat liittimet eivät välttämättä ole ilmaisia, vaikka Data Studio itsessään on maksuton.

Esimerkiksi suomalainen startup-yritys Supermetrics on luonut monia erilaisia liittimiä Data Studioon. Monista muista startup-yrityksistä poiketen Supermetrics on kannattava yritys, joten lähtökohtaisesti odotettavaa on, että sen kehittämät liittimet ovat toimivia.

Liittimien asentamiseen kannattaa varata hetki jos toinenkin aikaa. Liittimien asentamiseen ohjeita löytyy hyvin itse palvelusta, sekä laajasti myös muualta verkosta. Liittimien asentamisen jälkeen visuaalinen raportti luodaan drag and drop -periaattella. Kerran luotu markkinointiraportti päivittyy automaattisesti ja on heti valmis jaettavaksi. Googlen tyylin mukaisesti raporttien jakaminen tiimille on vaivatonta.

Millaisia kokemuksia sinulla on Data Studiosta?

Katso lisää:

 

Mitä on IoT?

Artikkeli perustuu Miten hyödynnän digitaalisia palveluita liiketoiminnassani -luentoon 22.3.2018.

Internet of Things, lyhyemmin IoT tarkoittaa suomeksi esineiden internettiä. Esineiden internet on internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida internet-verkon yli. Kyseessä ovat siis älykkäät laitteet ja ohjelmistot, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen tiedonsiirron ja seurannan. IoT-tuote voi olla joko fyysinen esine, järjestelmä tai älykäs ympäristö.

IoT termi syntyi brittiläisen teknologiapioneerin Kevin Ashtonin luomana vuonna 1999. Ensimmäiset IoT-tuotteet olivat M2M järjestelmiä. (machine to machine) Nyt IoT-teknologiaa käytetään niin kuluttajien, eri liiketoimintojen kuin teollisuudenkin parissa.

Älykäslaite tekee jonkin toistuvan tehtävän; esimerkiksi mittaa lämpötilaa tai nauhoittaa videota, tämän jälkeen laite toimittaa sen halutulle vastaanottajalle. IoT-teknologiaa hyödynnetään mm kaupunkien älykkäässä kehittämisessä (Smart City). IoT:n avulla voidaan muun muassa seurata liikenteen sujuvuutta, parantaa turvallisuutta, tehostaa julkisen liikenteen toimintaa sekä auttaa parkkipaikan löytämisessä. Erilaiset älykoti (Smart Home) -järjestelmät ovat kuluttajien keskuudessa suosittuja. Älykoti-järjestelmällä muun muassa kodin lämpötilaa tai ilmastointia voidaan säätää etänä.

Tulevaisuudessa IoT:n odotetaan tuovan uusia keksintöjä muun muassa terveydenhuoltoon. Esimerkiksi diabetestä sairastavien elämänlaatua voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti parantaa automaattisella verensokerimittarilla. IoT mahdollistaa tulevaisuudessa myös itseajavat autot. Jo 22 autonvalmistajaa kehittää itseajavia autoja. Esimerkiksi japanilaisen autonvalmistajan, Subarun, tavoitteena on tuoda jo vuonna 2020 markkinoille autoja, joissa on autonomisia ominaisuuksia alle 60 kilometrin tuntinopeuksissa.

Lue lisää:

Zahraa Khalil, IoT Foundations: Standards and Ecosystems

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/itseajavat-autot-todella-ovat-tulossa-liikenteeseen-jo-22-valmistajaa-testaa-kaliforniassa-6623888

Mitä on robotiikka? (eli robottitekniikka)

Artikkeli perustuu Miten hyödynnän digitaalisia palveluita liiketoiminnassani -luentoon 22.3.2018.

Robotilla tarkoitetaan laitetta, joka toimii fyysisessä maailmassa. Robotti on laite tai kone, joka hoitaa jotakin mekaanista tehtävää. (Robottiohjelmistot ovat heikkoa tekoälyä, eivät tässä yhteydessä ole robotiikkaa).

Teollisuuden käytössä robotteja on ollut jo 1960-luvulta lähtien. Ensimmäiset robotit tulivat autoteollisuuteen. Teollisuusrobotiikassa perustekniikka vakiintui 1980-luvun loppuun mennessä ja teollisuusroboteista tuli teollisia standardituotteita. Kuluttajille tällä hetkellä tarjolla on pölynimuri- ja ruohonleikkuurobotteja. Nämä laitteet ovat esimerkkejä robotiikan ja heikon tekoälyn yhdistämisestä.

Väestön ikääntyminen on megatrendi. Väestön ikääntymisen johdosta Suomessa on panostettu monentyyppisen hoivarobotiikan kehittämiseen. Tulevaisuudessa erilaisten robottien ja tekoälyn avulla pyritään kehittää robotisoituja apuvälineitä vanhusten hoitoon muun muassa ulkona ja sisällä liikkumiseen, hygienian ja peseytymisen apuvälineiksi sekä hälyttämään apua kaatumis- tai vaeltelutapauksissa. Tulevaisuudessa robotiikan uskotaan parantavan ikääntyneiden ja vammaisten elämänlaatua ja helpottavan arkielämää.

Robottitekniikkaan suhtaudutaan usein kaksijakoisesti. Sen pelätään vievän työpaikkoja. Robotiikka on kuitenkin perustellusti yksi avaintekniikoista suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn mahdollistamisessa.

Lue lisää aiheesta:
http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspx