Chat with us, powered by LiveChat
044 561 0995 senja.luoma@santelo.fi

Digitaalisuus on muuttanut radikaalisti liiketoimintaa lähes kaikilla toimialoilla. Digitaalinen murros on ajanut perinteisiä liiketoimintoja ahtaalle ja pakottanut niitä joko muuttumaan tai pahimmassa tapauksessa jopa lopettamaan toimintansa.

Suomen Yrittäjien toimeksiantona suoritetusta suomalaisten pienten yritysten digivalmiusselvityksestä (Owal Group Oy & Suomen Yrittäjät 2016) käy ilmi, että Suomessa on PK-yrityksiä, joiden digitaalisuusaste ei ennusteiden mukaan riitä tulevaisuudessa, jotta yritys pysyisi mukana digitaalisuuden lisäämässä kilpailussa. Selvityksen mukaan on suuri joukko pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat vaarassa tipahtaa digitaalisuuden kehityksestä. Haasteena on selvityksen mukaan erityisesti se, että monissa yrityksissä digitaalisuuden aste riittää juuri ja juuri nyt, mutta tuotteiden ja palveluiden haastajat voivat digiliiketoiminnan rajattomuuden ja skaalautuvuuden takia tarjota hyvin lyhyessäkin ajassa nykyisen tarjonnan korvaavia ratkaisuja.

Tämän pohjalta on helposti ymmärrettävissä, että suomalaisten, erityisesti perinteisillä aloilla toimivien pk-yritysten tulisi jatkuvasti panostaa ja kehittää digitaalisuusastettaan. Selvityksen mukaan menestyneiden digiyritysten liiketoiminta perustuu digitaalisiin prosesseihin. Valitettavasti yritysten digitaalisia prosesseja ei voida kehittää pelkästään tavanomaisen koulutuksen kautta, vaan muutos vaatii kokonaisvaltaista ajattelutavan uudistamista.

Selvityksessä tutkitut suomalaiset pienyritykset jaettiin kolmeen ryhmään: diginatiivit, digikiinnostuneet ja digireaktiiviset. Diginatiiveilla digitaalisuus oli koko liiketoiminnan perusta, ilman digitaalisuutta yritystä ei olisi olemassa lainkaan. Ansaintamallit perustuvat vahvasti digitaalisuuteen. Sen sijaan digikiinnostuneilla yrityksillä ei ollut sisäsyntyistä tarvetta digitaaliselle liiketoiminalle, mutta pysyäkseen mukana alan kehityksessä nähtiin tärkeäksi liiketoiminnan kehittäminen digitaalisemmaksi. Selvityksen mukaan usein perinteiseen liiketoimintaan tuotiinkin digitaalisuus johonkin tiettyyn toimintoon tai liiketoiminnan osaan, esimerkiksi markkinointiviestintään. Tällöin yritys tutustui digitaalisuuden mahdollisuuksiin kokeilemalla ja testaamalla niitä käytännössä. Tätä kautta oppimalla digitaalisuutta liiketoimintaa voitiin vähitellen lisätä ja kasvattaa. Selvityksen mukaan digikiinnostuneiden yritysten digitaalisia menestystekijöitä olivat digitaalinen markkinointi ja yrittäjän kiinnostus digitaalisuuteen. Kehitettävinä alueina pidettiin asiakkaiden digitarpeiden ymmärtämistä ja yrityksen prosessien digitaalisuutta. Suurimpana haasteena näissä yrityksissä oli, ettei yrityksellä ollut tarvittavaa digiosaamista.

Digireaktiiviset yritykset puolestaan näkivät digitaalisuuden välttämättömänä pahana. Digireaktiiviset näkivät digitaalisuudessa joitakin mahdollisuuksia, mutta ensisijaisesti muutokseen näitä yrityksiä ajoi pakottava toimintaympäristön muutos. Näissä yrityksissä digitaalisuus toteutuu lähinnä yrityksen sisäisissä prosesseissa ja markkinoinnissa. Digireaktiiviset ovat usein paikallisesti toimivia perinteisiä yrityksiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta, minkä vuoksi ne eivät näe digitaalisuuden lisäämistä välttämättömän tärkeänä. Digireaktiivisille yrityksille digitaalinen markkinointi ja yrityksen prosessien digitaalisuus olivat kehittyviä osa-alueita. Haastavina heikkouksina selvityksessä nähtiin näiden yritysten kiinnostus digitaalisuutta kohtaan, tarvittava digiosaaminen sekä asiakkaiden tarpeiden syvällinen ymmärtäminen.

Selvityksestä kävi ilmi, että tärkein yksittäinen avaintekijä yrityksen digitaaliseen menestykseen oli yrityksen kiinnostus digitaalisuutta kohtaan. Diginatiiveissa yrityksissä yrittäjällä oli tyypillisesti halu olla edelläkävijän asemassa ja seurata alan kehitystä aktiivisesti. Selvityksen mukaan riittävä digiosaaminen oli liki yhtä tärkeä menestystekijä kuin kiinnostus digitaalisuuteen. Yrityksillä tulisi olla halu altistua uudelle, mikä mahdollistaisi uuden kokeilemisen ja tästä oppimisen ja tätä kautta digiosaamisen karttumisen. Menestyneesti digitaalisesti suuntautuneet yritykset hyödynsivät osaavia kumppaneita niissä kohdin, joissa yrityksen oma osaaminen oli heikkoa tai omat resurssit riittämättömiä. Kolmas menestystekijä oli yrityksen kyky ymmärtää asiakkaiden tarpeita. Erityisesti diginatiivit olivat yrityksiä, jotka osasivat kuunnella ja tulkita asiakkaitaan kerätyn tiedon pohjalta. Siksi ne pystyivät tarjoamaan asiakkailleen sellaisia digitaalisia ratkaisuja, joita asiakkaat eivät olisi muutoin osanneet ostaa tai tiedostaa tarvitsevansa. Asiakaspalautteen kysyminen ja keräämisen aktiivisuus korostuivatkin juuri digitaalisesti menestyneissä yrityksissä.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessa tästä linkistä.

 

 

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: